Räyskälän historiaa

(lähde: Hyrinet.fi 20.4.2010)

Räyskälän kylän asuttaminen on ilmeisesti tapahtunut Kaartjärven yli Salonkylästä käsin 1300-luvulla. Vuonna 1539 Räyskälässä oli nimeltä tunnistettavia taloja Mattila, Pietilä ja Kyttälä-Kourla. Vuonna 1549 muodostui Jussila. 1900-luvun alussa metsäyhtiöt omistivat Räyskälän kaikki tilat lukuunottamatta Pyhälammin tilaa. Välillä omistajana oli kamariherra Linder sekä Rautatieosakeyhtiö. Tätä aikaa kutsutaan metsän ryöstöhakkuiden vuosiksi. Hyvinkään-Pyhäjärven Rautatieosakeyhtiö myi tiloja pitkäaikaisille vuokraajilleen 30-luvulla. Loput tilat siirtyivät vuonna 1941 metsäyhtiö Kymi Oy:lle, joka pysäytti liian kovat hakkuut ja näin järkiperäisti metsätalouden.

Räyskälä on aina ollut Lopen pienimpiä kyliä. Vuonna 1870 asukkaita oli 95. Vuonna 1950 vakituisia asukkaita oli 205, vuonna 1999 (vain) 60 henkilöä. Ihmiset ovat Räyskälässä saaneet elantonsa pääasiassa maa- ja metsätaloudesta. Taloissa käytiin töissä, koska ennen tarvittiin joka työhön paljon tekijöitä. Muitakin ammatteja kuitenkin oli. Räyskälässä oli parhaimmillaan kaksikin linja-autoliikennöitsijää sekä kuorma-autoilija. Silloin pääsi linja-autolla Helsinkiin, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle. Häkäpönttöjen aikaan toimi myös pilketuotanto ja kattotiiliäkin on tehty kylässä rakentamisen tarpeiksi. Tervenpolttoa oli vielä 40-luvulla.

Salon kansakoulua (myöhemmin Räyskälän koulu) alettiin rakentaa vuonna 1893. Ensimmäisenä vuonna oppilaita oli 40. Oppivelvollisuus tuli voimaan Salon kouluun 1933, jonka jälkeen jokaisen lapsen tuli käydä koulua. Lapset kulkivat kouluun veneellä ja talvella jäätä pitkin. Se oli vaarallista ja alettiin tutkia mahdollisuuksia rakentaa koulu sinne, missä lapset asuvat.

Uusi koulu valmistui järven toiselle puolelle vuonna 1955. Parhaimmillaan Räyskälän kaksiopettajaisessa koulussa oli yli 50 oppilasta. Suuret ikäluokat kuitenkin varttuivat ja koulu lakkautettiin 1979 ja oppilaat siirrettiin Vojakkalan kouluun. Räyskälän koulu on sen jälkeen toiminut kunnan leirikeskuksena. Sähköt saatiin Räyskälään vuonna 1944, kun langat vedettiin järven yli Laakasalon kohdalta Sähkönokkaan. Sähkönokka toimii nykyisin Paaran patikan levähdysalueena, uimarantana ja kyläläisten kesäjuhlien pitopaikkana.

Ilmavoimat rakennutti sodan aikana 1940 Räyskälän nummelle lentokentän, joka oli kuitenkin käyttämättömänä vähällä metsittyä. Syksyllä 1962 kenttää alettiin raivata kuntoon ja samalla sitä laajennettiin huomattavasti. Kenttä on nykyään maakunnan kulontorjuntakeskus, pelastuslentokeskus, purje- ja moottorilentokeskus sekä laskuvarjohypyn koulutuspaikka. Siellä on järjestetty useita kansainvälisen tason kilpailuja. Moottoripyöräpoliisit käyvät vuosittain kurssittamassa itsensä Räyskälässä ennen ajokauden alkua. Vuosina 1990 ja 1995 kentällä oli valtakunnallinen maatalousnäyttely.