Ali myllyjärven vedenkorkeus 2017

• ---

  nimimerkki

  Mats fagerström

  3.8.2017 klo 14:48
  Pitkäaikaisena lesäloppilaisena olen kiinnittänyt useamman vuoden vedenpinnan alenemiseen, varsinkin v.2016-2017 tuntuu pinta madaltuneen enemmän? Onko kellään tietoa mistä voisi johtua? V.2014 on jonkinlainen tutkimus tehty mutta onko mitään suunnitelmia vedenpinnan nostoa ajatellen käynnissä? Vaikuttiko forssan veden koejuoksutukset järvien pintaan?

• ---

  nimimerkki

  Pekka Tarmio

  5.8.2017 klo 23:11
  Selvittelin asiaa, kun Ali-Myllyn rannalla olevan mökkimme kaivon vedenpinta ainakin tilapäisesti heinäkuussa laski alle nostoputken pään. Tosin veden käyttöäkin oli normaalia enemmän.
  
  Ensin löysin Hämeen pohjaveden korkeuskäyrät, joissa Pernunnummi menee kolmesta mittauspisteestä selvästi alimmilla tasoilla. Jos oikein ymmärrän, pohjavesi on siellä nyt puoli metriä alempana kuin viime vuonna samaan aikaan. Pinta on laskenut vuoden ajan jatkuvasti ja on alle niin vuosien 2005-2010 keskiarvojen kuin minimeidenkin.
  http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/FIN/pohjavesi/HAM.htm
  
  Soitin Hämeen ely-keskusken hydrogeologi Petri Siirolle (puh. 0295 025 230) ja hänen mielestään asia selittyy viime talven vähälumisuudella ja sillä, että vaikka kesäkelit ovat vaihtelevia olleetkin, sadetta ei määrällisesti ole tullut kovinkaan paljoa. Pääosa kesäsateesta on mennyt kasvien käyttöön ja haihtumiseen. Samat tekijät vaikuttavat myös järvien pintojen tasoon ja kai pohjavesi ja järven pinta järven kohdalla ovat suurin piirtein samalla tasolla(?). Toki voi olla paikallisia muitakin syitä, kuten laskuväylien syventäminen jne. joista minulla ei ole tietoa. Olen tosin kuullut puheita siitä, että Ali-Myllyn laskuojaa on jossain vaiheessa syvennetty. Lisätietoa saa tarvittaessa Siirolta.
  
  

• ---

  nimimerkki

  Ossi Ikävalko

  8.8.2017 klo 23:09
  Veden pinnat ovat olleet aika alhaalla, Yli-Myllyllä jo useammankin vuoden. Pohjavesi samoin, meidänkin kaivosta loppui vesi ensimmäistä kertaa n. 15 vuoteen, siis aika poikkeavaa kuivuutta on ollut. Forssan Veden koepumppaukset eivät ole vaikuttaneet tähän kyllä mitenkään, vaan kuten Siiro esittää on kyse poikkeukselisesta keväästä.
  Järvien veden pinnan nosto voisi olla hyvä asia, sitten kuivana kautena olisi vesivarastoa. Järviketjuissa joissa vesi virtaa läpi systeemin pitäisi systemaattisesti nostaa kaikkien padotuksia niin että kaikissa veden pinta nousisi. Helposti ajatellaan niin, että jos yhdessä järvessä nostetaan pintaa niin se on alemmilta pois. Pitäisi pohtia asiaa kokonaisuuena niin että koko ketju toimisi pinnan nostossa.

• ---

  nimimerkki

  Nina Asunmaa

  11.8.2017 klo 11:17
  Me ollaan mökkeilty Ali-Myllyn rannalla 70-luvulta lähtien ja nyt on vesi kyllä ennätys alhaalla. Kaivo meillä kertaalleen syvennettiin 2000-luvun alussa.
  Niillä main 2000-luvun alussa puuttiin siitä että laskuyliä oli syvennetty, mutta asialle ei tehty mitään.
  Nyt tilanne on jo huolestuttava. Meidän kohdalta järvi rehevöityykin todella kovaa vauhtia. Minua kiinnostaisi ottaa esille padotukset ja mitä muuta voisimme tehdä.
  Miten tässä pitäisi edetä ?

• ---

  nimimerkki

  Timo Greis

  26.5.2018 klo 14:30
  Mökkeilty on Ali-Myllyllä neljäkymmentäluvulta asti. Kokemukseni mukaan sanoisin että suurimmat ja ennen kaikkea pysyvimmät vedenkorkeuden alenemiset ovat aiheutuneet Petojoen laskuojan luvallisista tai luvattomista ruoppauksista.
  Ensimmäissen kerran laskuojaa ruopattiin joskus 70-luvun vaiheilla kun räyskäläntiellä oleva siltarumpu muutettiin metalliputkeksi. Niihin aikoihin silloisen Oiva ahon omistaman pellon oja oikaistiin järveen asti ja mitä todennäköisemmin "hieman" syvennettiin laskuojan luontaista hiekasta muodostunutta "pohjapatoa".
  
  Vielä 50-70 luvulla järven ja laskuojan suulla oli poikittain hiekkaan painautuneena, pohjan kanssa tasan oleva ikiaikainen suuri uppotukki. Joka muodosti luonnollisen pohjapadon Ali-Myllyn ja petojoen yhtymäkohdassa.
  Nykyään näyttäisi että tukki olisi "kadonnut" ja ylös kaivettu jossain vaiheessa.
  
  2000- luvun alkupuolella eräänä kuivana kesänä joku/ jotkut kylän isännistä kaivoivat/ kaivattivat salaa lapiolla Ali-Myllyn laskuojan suuta alemmas, että karja saisi alajuoksulla juodakseen.
  
  Joten voimakas virtaama taas syvensi laskuojan uomaa, kun kaislojen juurakot rikottiin siltä kohdin.
  
  Lievät kevättulvat olivat riesana 40-70- ja hiukan 80-luvullakin. Itsellä kun on betonista valettu laiturin alkupää, niin sitä on veden laskemisen takia jouduttu valamaan lisää useampi metri.
  
  Ennen vesi nousi sateiden jälkeen pitkiksi ajoiksi. Nykyään vesi ei tahdo nousta vaikka kuinka sataisi ja laskee saman tien yhä alemmas.
  
  Kiinnittäisinkin asukkaiden huomion laskuojan nykyisen tilan stabiloimiseen ja seuraamiseen sekä mahdolliseen korottamiseen.

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »